Olen joutunut pyytämään enkelihevoseltani anteeksi.

Olen tuntenut pahaa mieltä siitä, että me ihmiset olemme tehneet päätöksen repiä kaunis hevoseni juuriltaan ja tuoda se myyntiin vieraaseen maahan. Olen tuntenut syyllisyyden sävyttämää myötätuntoa hevosen kokemaa shokkia kohtaan. Pitkän kuljetuksen jälkeen uusi vieras talli, uudet vieraat ihmiset, uudet vieraat toimintatavat.

Ei ihme, että kaunis enkelini leimautui ongelmahevoseksi - omasta näkökulmastaan se vain yritti joko taistella vastaan tai sopeutua uusiin, pelottaviin tilanteisiin ainoilla tietämillään toimintatavoilla.

En usko, että sattumaa on olemassa. Tiemme erilaisten ihmisten kanssa kohtaavat syystä, samoin myös tiemme rakkaiden eläinystäviemme kanssa.

Myyntipäätöksen tekijälle kaunis enkelini on luultavasti näyttäytynyt vain hienoliikkeisenä nuorena hevosena, joka olisi helppo myydä eteenpäin. Minulle hevosesta tuli kuitenkin paljon enemmän. Siitä tuli minun oppaani. Ei ainoastaan hevostaidon maailmassa vaan elämässä yleensäkin. Viisas sydänotsani on mestari opettamaan kärsivällisyyttä, armeliaisuutta ja hyvää tahtoa. Muun muassa.

Uskon, että hevosellani on nyt hyvä olla. Olemme löytäneet oman kodin, ystävät ja tavat toimia. Uskon, että L on myös hyväksynyt sen, että se tuli elämääni, koska niin oli tarkoitettu. Se oli kasvun paikka myös hevoselle. Sen lisäksi, että se toimii minun johtotähtenäni, sillä on tärkeä rooli oman hevosyhteisönsä jäsenenä ja muiden tallilaisten elämässä. Se on saanut monia ihmisiä ajattelemaan asioita; kengittäjätkin ovat ymmärtäneet, että toivoa on niin kauan kuin on elämää - sen verran legendaarisia alun kengitysvaikeutemme ovat olleet.