Ajatus siitä, että eläinystävät ovat meillä ihmisillä lainassa vain hetken, tuntuu toisaalta surulliselta, toisaalta on helppo ymmärtää, että asiat tapahtuvat jostakin syystä. Minä uskon, että eläinystävämme ovat täällä opettamassa meitä.

Jos tämä hevonen ei olisi jo minun, ostaisin sen heti, sanoin ystävälleni L:n kanssa viettämäni ratsastushetken jälkeen.

Ratsastaminen on vaikeaa muun muassa kahdesta syystä: oman kehon hallinta vaatii töitä ja hyvän opettajan löytäminen ei sekään ole helppoa.

Hevosellani on takajalat, kiitos equiterapeutti, hevoskiropraktikko Ismo Haapasen!

Tunne Hevonen -lehden kolumnissani iloitsen siitä, miten upealta tämä kesä on L:n kanssa tuntunut: olen ensimmäistä kertaa pessyt hevoseni sienellä lotraten. Viime päivien tapahtumat ovat laajentaneet osaamistamme, vaikkakin murheiden kautta.